Elena Kagan
| Elena Kagan | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen | |
| Presidentti | Barack Obama (nimittäjä) |
| Edeltäjä | John Paul Stevens |
| 45. Yhdysvaltain hallinnon pääjuristi | |
| Presidentti | Barack Obama |
| Edeltäjä | Edwin Kneedler |
| Seuraaja | Neal Katyal |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1960 New York City, New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | juristi |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Elena Kagan (s. 28. huhtikuuta 1960 New York City, New York)[1] on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari. Presidentti Barack Obama nimitti hänet vuonna 2010 eläkkeelle jääneen John Paul Stevensin tilalle. Kagan on tuomioistuimen historian neljäs naistuomari.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kagan syntyi New Yorkissa ja kasvoi Manhattanilla. Hänen isänsä Robert Kagan oli lakimies ja äiti Gloria Kagan (o.s. Gittelman) opettaja. Molemmat vanhemmat olivat venäjänjuutalaisten siirtolaisten jälkeläisiä. Perheeseen kuului myös kaksi poikaa.[2] Kagan valmistui kandidaatiksi Princetonin yliopistosta vuonna 1981, filosofian maisteriksi Oxfordin yliopistosta vuonna 1983, ja vuonna 1986 hän valmistui lakiopinnoistaan Harvardin yliopistosta.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ura ennen korkeinta oikeutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1988 Kaganista tuli korkeimman oikeuden tuomarin Thurgood Marshallin avustaja, ja 1990-luvun alussa hän alkoi opettaa lakia Chicagon yliopistossa. Vuosina 1995–2000 hän työskenteli Valkoisessa talossa presidentti Bill Clintonin hallinnossa.[4] Clinton ehdotti Kagania tuomariksi valitustuomioistuimeen Washingtoniin, mutta senaatin republikaanit estivät nimityksestä äänestämisen.[4][5] Sen sijaan hän aloitti työt professorina Harvardissa vuonna 1999, ja vuonna 2003 hänet nimitettiin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ensimmäiseksi naispuoliseksi dekaaniksi.[6]
Kun Barack Obama valittiin presidentiksi, hän valitsi Kaganin hallintonsa pääjuristiksi (Solicitor General) tammikuussa 2009. Kagan oli ensimmäinen nainen kyseisessä virassa.[7][8]
Korkeimmassa oikeudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]9. toukokuuta 2010 presidentti Obama nimitti Kaganin ehdokkaakseen korkeimpaan oikeuteen eläkkeelle jäävän John Paul Stevensin tilalle.[8] Senaatti vahvisti Kaganin nimityksen äänin 63–37, ja hän vannoi tuomarinvalansa 7. elokuuta 2010. Virallisesti hänen kautensa alkoi 1. lokakuuta.[9] Kagan on korkeimman oikeuden historian neljäs nainen, kahdeksas juutalainen ja vuoden 1972 jälkeen ensimmäinen tuomari, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta tuomarin työstä.[5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kagan ei ole ollut naimisissa eikä hänellä ole lapsia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Biographies of Current Justices of the Supreme Court Supreme Court of the United States. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Foderado, Lisa W.; Haughney, Christine: The Kagan Family: Left-Leaning and Outspoken The New York Times. 18.6.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Princeton alumna Kagan nominated to Supreme Court 10.5.2010. Princeton University. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Vicini, James: Kagan bucks 40-year trend as court pick Reuters.com. 10.5.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Scherer, Michael: Court Nominee Elena Kagan: Let the Scrutiny Start Time.com. 10.5.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Saltzman, Jonathan; Jan, Tracy: At Harvard, dean eased faculty strife The Boston Globe. 11.5.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Bohn, Kevin: Transition announces more Justice Department nominations politicalticker.blogs.cnn.com. 5.1.2009. Arkistoitu 8.4.2009. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Baker, Peter; Zeleny, Jeff: Obama Picks Kagan as Justice Nominee The New York Times. 9.5.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Hirshfield Davis, Julie: Kagan sworn in as Supreme Court judge Nbcnews.com. 7.8.2010. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
| ||||||||||||||
